Ositus
Henkilön kuollessa tietyille henkilöille syntyy perillisasema ja vainajan omaisuus siirtyy hänen kuolinpesälleen.
Kuolinpesän osakkaita ovat perilliset, yleistestamentin saaja ja osituksen suorittamiseen asti leski. Ositustoimituksessa vainajan ja hänen puolisonsa omaisuus lasketaan ja jaetaan heidän kesken. Vasta kun lesken osuus on laskettu ja mahdollinen tasinko maksettu, voidaan vapaasti jakaa perintö muiden perillisten kesken.
Mikäli kuolleelta puolisolta on jäänyt rintaperillisiä (lapsia tai näiden jälkeläisiä), leski tai perilliset voivat vaatia toimitettavaksi omaisuuden jakoa eli ositusta.
Omaisuuden osituksessa puolisoiden kaikki omaisuus jaetaan pääsäännön mukaan tasan. Eloonjäänyt puoliso saa omaisuudesta puolet ja perilliset yhteensä toisen puolen. Omaisuuden osituksen jälkeen kukin perillinen voi lisäksi vaatia, että perillisten kesken toimitetaan perinnönjako.
Omaisuus jaetaan tällä tavoin tasan kuitenkin vain silloin, jos eloonjääneellä puolisolla on vähemmän omaisuutta kuin kuolleella puolisolla. Jos sen sijaan eloonjääneellä puolisolla on enemmän omaisuutta kuin kuolleella puolisolla, eloonjääneellä puolisolla on aina oikeus pitää kaikki oma omaisuutensa itsellään.
Mikäli kuolleelta puolisolta ei ole jäänyt rintaperillisiä (lapsia tai näiden jälkeläisiä), eloonjäänyt puoliso perii koko kuolleen puolison omaisuuden, jos kuollut puoliso ei ollut testamentilla toisin määrännyt. Molempien puolisoiden kuoltua on viimeksi kuolleelta puolisolta jäänyt omaisuus jaettava pääsäännön mukaan tasan kummankin puolison perillisten kesken.
Katso lisää www.ositussopimus.fi