testamentti.fi

Testamentti

Suomen lain mukaan vainajan omaisuus jaetaan perimysjärjestyksen mukaan. Mikäli henkilö haluaa määrätä omaisuutensa jaosta toisin kuolemansa jälkeen, hänen täytyy tehdä testamentti. Omaisuuttaan voi tietysti lahjoittaa tai myydä elinaikanaan vapaasti, mutta kuoleman jälkeisestä omaisuuden jaosta pystyy määräämään ainoastaan testamentilla. Yleisimmät testamenttityypit ovat keskinäinen testamentti ja yleistestamentti.

Testamentteja on useita tyyppejä. Luokitukset eivät sulje toisiaan pois ja erityyppisiä määräyksiä voi olla samassa asiakirjassakin.

Keskinäinen testamentti

Yleisin aviopuolisoiden välillä käytetyistä testamenteista on keskinäinen testamentti, jolla he testamenttaavat omaisuutensa toisilleen. Tällöin toisen puolison kuollessa eloonjäänyt puoliso saa koko omaisuuden ja lapset saavat omansa lesken kuoltua. Lapsilla on kuitenkin oikeus lakiosaan ensin kuolleen vanhemman jälkeen. Lakiosa tulee maksaa lapsille, jos he sitä vaativat. Keskinäinen testamentti voidaan tehdä myös muiden kuin aviopuolisoiden välille. Tilaa keskinäinen testamentti.

Yleistestamentti

Yleistestamentilla testaattori eli testamentin tekijä luovuttaa saajalle koko omaisuuden, määräosan omaisuudesta tai sen mitä muiden määräysten täyttämisen jälkeen on jäljellä. Suuri merkitys yleistestamentilla on siinä suhteessa, että yleistestamentinsaajasta tulee kuolinpesän osakas ja perunkirjoitusvelvollinen.

Erityistestamentti

Testamentilla voidaan määrätä omaisuudesta myös hyvin yksityiskohtaisesti. Testamentissa voidaan esimerkiksi määrätä tietyistä esineistä, tietystä summasta rahaa tai omaisuudesta, johon ei anneta omistusoikeutta vaan jokin vähäisempi oikeus, esimerkiksi käyttöoikeus.

Omistusoikeustestamentti

Usein testamentilla tarkoitetaan ainoastaan omistusoikeustestamenttia, jolla henkilölle luovutetaan tietty omaisuus täydellä omistusoikeudella.

Vallintaoikeustestamentti

Testamentissa voidaan asettaa omaisuus jonkun rajoitettuun omistukseen siten, että omaisuudelle on myös määrätty toissijainen saaja. Ensisaajalla on kelpoisuus luovuttaa ja määrätä omaisuudesta eläessään, mutta hän ei saa siitä määrätä testamentilla. Ensisaajan kuoltua testamentin omaisuus siirtyy toissijaiselle saajalle.

Hallintaoikeustestamentti

Poiketen omistusoikeustestamentista, hallintaoikeustestamentilla testamentinsaaja saa ainoastaan oikeuden hallita ja käyttää omaisuutta. Tällöin hänen oikeuttaan luovuttaa omaisuus eteenpäin on rajoitettu.

Hoitotestamentti

Hoitotestamentti on henkilön tahdonilmaus omasta hoidostaan, jos hän vakavan sairauden, onnettomuuden tai vanhuuden heikkouden vuoksi menettää oikeustoimikelpoisuutensa. Hoitotestamentissa määritellään ne tilat, jolloin luovutaan potilaan elämää lyhytaikaisesti pidentävistä, keinotekoisista elintoimintoja ylläpitävistä hoitotoimista.

Edunvalvontavaltuutus

Edunvalvontavaltuutuksella henkilö voi itse etukäteen järjestää asioidensa hoidon sen varalta, että hän tulee myöhemmin kykenemättömäksi hoitamaan asioitaan esimerkiksi heikentyneen terveydentilansa vuoksi. Valtuuttaja määrittelee itse ne asiat, jotka valtuutus kattaa. Hän voi oikeuttaa valtuutetun huolehtimaan esimerkiksi omaisuutensa hoidosta ja muista taloudellisista asioistaan sekä itseään koskevista asioista kuten terveyden- ja sairaanhoidostaan.

Jotta edunvalvontavaltuutus tulee voimaan, on valtuutetun suostuttava tehtävään ja Digi- väestötietoviraston on vahvistettava valtuutus. Katso lisää www.edunvalvontavaltakirja.fi

Huoltotestamentti

Huoltaja voi laatia huoltotestamentin, jossa kertoo oman mielipiteensä, kuka on soveltuva henkilö toimimaan lapsensa tai muun huollettavansa huoltajana, mikäli huoltotestamentin tekijä kuolee.

Huoltotestamentin lapsen huoltoa koskeva määräys ei sido viranomaisia eikä tuomioistuinta, mutta huoltotestamentti otetaan huomioon ratkaisua tehtäessä ja usein huoltotestamenttia noudatetaan, mikäli valittu henkilö vain on huoltajaksi sopiva. Huoltotestamenttia pyritään noudattamaan, koska se edustaa lapsen huoltajan näkemystä ja toisaalta viimeistä tahtoa.Huoltokysymyksellä on erityistä merkitystä, jos vanhempi on yksinhuoltaja. Tällöinhän lapselle on huoltajan kuollessa ”löydettävä” uusi huoltaja.