Kuinka paljon testamentista kuuluu lapsille, ja mitä eroa on hallinta- ja omistusoikeudella? Entäpä missä testamenttia tulisi säilyttää? Kysymysten kirjo Hyvä testamentti -kampanjan lakineuvojalle Piia Jeremejeffille on ollut laaja.

Hyvä testamentti -kampanja pyrkii lisäämään tietoisuutta testamenttaamisesta ja testamenttilahjoittamisesta sekä saamaan aikaan asennemuutoksen suomalaisissa. Arvioiden mukaan suomalaisista vain noin 10 % on tehnyt testamentin, kun vastaavasti Ruotsissa joka viides on laatinut testamentin.

Vuonna 2015 käynnistyneen kampanjan alusta asti sen verkkosivujen kautta on ollut mahdollista kysyä kampanjan lakineuvojalta asianajaja, varatuomari Piia Jeremejeffiltä opastusta. Kysymyksiä on tullut paljon, ja kirjo on ollut laaja; kiperistä perintöoikeudellisista kysymyksistä aina käytännön asioihin. ”Toisaalta ihmiset kysyvät hyvin käytännöllisiä kysymyksiä esimerkiksi siitä, missä testamenttia pitää säilyttää ja tuleeko siitä antaa tiedon jollekulle”, Jeremejeff kertoo. Asianajotoimisto Legistumissa työskentelevä Jeremejeff sanoo, että he ovat saaneet useita yhteydenottoja testamenttilahjoittamiseen liittyen. ”Usein huolenaiheena on ollut se, miten testamentissa on muistettava rintaperilliset, eli lapset ja heidän oikeutensa lakiosaan”, hän sanoo.

Omistus- ja hallintaoikeuden sekoittaminen yksi pahimmista sekaannuksista

Monet perheelliset testamenttaajat ovat olleet yllättyneitä, että he voivat testamentata omaisuuttaan hyväntekeväisyyteen lakiosaoikeutta loukkaamatta. Rintaperilliselle, kuten lapsille, kuuluu testamentista lain mukaan aina perintöosa, joka määräytyy perittävän omaisuuden ja rintaperillisten lukumäärän mukaan. Mikäli omaisuus on kuitenkin määrätty jollekin muulle kuin rintaperilliselle, kuten järjestölle, rintaperillinen on joka tapauksessa oikeutettu lakiosaansa, joka on puolet perintöosasta. ”Vain tietyissä lain säätämissä erikoistilanteissa voi olla mahdollista, ettei perillisellä ole oikeutta edes lakiosaan. Tällöin puhutaan ns. perinnöttömäksi tekemisestä, josta pitää määrätä erikseen testamentilla.”, Jeremejeff muistuttaa.

Jeremejeffin mukaan erityisesti testamenttia tekeviä avo- ja aviopuolisoita kiinnostaa hallinta- ja omistusoikeustestamenttien ero, joiden sekoittaminen onkin yksi pahimmista sekaannuksista, mitä testamenttia laatiessa voi tehdä. ”Omistus- ja hallintaoikeuden oikeusvaikutukset ovat täysin erilaiset”, hän kertoo. Esimerkiksi keskinäisellä hallintaoikeustestamentilla puolisot testamenttaavat toisilleen siten, että leski saa elinikäisen hallintaoikeuden puolisonsa omaisuuteen. ”Tällöin perilliset eivät voi käyttää perintöä vielä lesken eläessä eli he eivät voi esimerkiksi myydä yhteisenä kotina käytettyä asuntoa. Eikä myöskään leski voi yksin myydä yhteisenä kotina käytettyä asuntoa ilman perillisien hyväksyntää. Tällöin leskelle jää siis käyttö- ja hallintaoikeus, ei omistusoikeutta vainajan omaisuuteen.”, Jeremejeff selventää.

Vaikka lakipykäläviidakko voi vaikuttaa ylitsepääsemättömältä, Jeremejeffin mukaan sitä ei tarvitse pelätä. Juristit auttavat mielellään testamentin teossa, eikä asiakkaiden tarvitse tietää termeistä tai muotovaatimuksista. ”Osaamme kysyä asiakkailta oikeat kysymykset, jotta testamentti täyttää lain vaatimukset sekä asiakkaan toiveet ja tarpeet”, hän päättää.

Lisätietoja:

Piia Jeremejeff, Hyvä testamentti -kampanjan lakineuvoja, puh. 020 742 4462

Pia Tornikoski, Hyvä testamentti -kampanjan koordinaattori, puh. 040 596 3763

Hyvä testamentti -kampanjassa on mukana 15 yleishyödyllistä yhteisöä, jotka edustavat laajasti erilaisia hyväntekeväisyyskohteita: Amnesty International, Animalia, Kirkon Ulkomaanapu, Kuurojen Liitto, Patmos Lähetyssäätiö, Pelastakaa Lapset, Plan International Suomi, SEY Suomen Eläinsuojeluyhdistysten liitto, Solidaarisuus, Suomen Lähetysseura, Suomen Merimieskirkko, Suomen Pipliaseura, Suomen Sydänliitto, World Vision ja WWF (Maailman luonnonsäätiö). Järjestöt ovat Vastuullinen Lahjoittaminen VaLa ry:n jäseniä.
Hyvä testamentti -kampanjan sivut löytyvät osoitteesta www.hyvatestamentti.fi.